Ajattelin tulla pitkästä aikaa kirjoittelee tänne ennenkuin lähden viemään poikaa hoitoon ja herätän. Dan heräs eka kerran jo kuuden pintaan mut sit nukahti mun viereen. Ava nukkuu lattialla mun housujen päällä. Mulla on onneksi tänäi vapaapäivä niin saan rauhassa trenailla avan kanssa ja meen kultsin kanssa myös salille. Täytyy kyl sanoo ettei tän onnellisempi voisi oikeesti olla,eräs ihminen saa mut niin onnelliseksi ettei tosikaan ja aina näkemistä odottaa kun kuuta nousevaa kuten nytkin. meillä on yhdessä niin ihanaa että tuntuu kun oltas perhe oikeesti.Voiko näin vahvasti ees tuntee ketään kohtaan mutta kyllä näköjään voi,aika ihana tunne olla rakastunut ja välittää toisesta näin lujaa.eikä tunne ole yksipuolinen.